TJY lyhyesti

Vuonna 1921 perustettu Turun Journalistiyhdistys on Suomen vanhimpia journalistiyhdistyksiä.
TJY on yksi Suomen Journalistiliiton (SJL) kymmenestä jäsenyhdistyksestä ja se toimii Varsinais-Suomen alueella. SJL ei puolestaan ole minkään keskusjärjestön jäsen.
TJY:ssä li keväällä 2017 runsaat 480 jäsentä. Työsuhteisia jäseniä on noin 235, eläkeläisiä 135, freelancereitä 16 ja opiskelijoita noin 50. Noin 45 jäsentä oli työttömänä. 

Lue lisää...

Vuoden 2017 hallitus

TSY:n syyskokouksessa valittu hallitus on seuraava:

Puheenjohtaja 2017 ja 2018 : Sini Silvàn

Jäsenet vuosiksi 2017 ja 2018: 

Viivi Laakkonen

Tuike Alitalo

Suvi Kulla

Minna Uusivirta

Hallituksessa jatkavat toiselle vuodelleen 2017: 

Ritva Setälä

Anni Teppo

Vuoden 2017 varajäsenet ovat: 

Elina Knuutila

Sampsa Hakala

Jean Lindén

TSY:n edustajat SJL:n valtuustossa:


Tuike Alitalo  - valtuuston 1. varapuheenjohtaja, Anneli Kajander-Ekström ja Rami Nieminen 

 

 

Toimintakertomuksia 1999-2016

Sitä mukaa kun ehdimme muokata luettavaan muotoon. Avautuvat uuteen ikkunaan:

 

[This line is replaced by a file repository when the article is viewed]

Virkistysapurahat 2016 jaettu

TSY:n virkistysapurahaa haki tänä vuonna 19 jäsentä. Kahdensadan euroisen suurisen apurahan saajat on juuri julkistettu syyskokouksessa. Onnekkaat hakijat ovat: 

Hannu Brusila, Henri Hallman, Perttu Hemminki, Rebekka Härkönen, Kaisa  Kaukovirta, Iida Kauppi, Anna Kuusela, Jussi Leppäsyrjä, Outi Lindqvist, Mervi Luotonen, Marttiina Sairanen ja Hanne Yli-Parkas.

Onnea ja virkistystä saajille! Rahat on maksettu tileille, lienevät perillä 2.12.

Säännöt 2017

Yhdistys vaihtoi nimensä 2017 mikä tarkoitti myös uusien sääntöjen hyväksyminen. Säännöt hyväksyttiin syyskokouksessa 26.11.2017 ja rekisteröitiin 11.1.2017.

 

I    YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS
1 §
1.1 Yhdistyksen  nimi on suomeksi Turun Journalistiyhdistys ry, ruotsiksi Åbo Journalistförening rf.
1.2
Yhdistyksen  kotipaikka on Turun kaupunki.
1.3
Yhdistys on Suomen Journalistiliiton - Finlands Journalistförbund ry:n jäsenyhdistys.

2.1
Yhdistyksen  tarkoituksena on yhdistyksen jäsenten ammatillisena yhdyssiteenä toimien a) valvoa jäsentensä palkkausta ja muita työehtoja sekä sosiaalisia ja ammattiin liittyviä yhteisiä etuja
b) tehdä esityksiä jäsentensä työehdoista ja edustaa jäseniään  työmarkkinoilla Suomen Journalistiliiton tekemien sopimusten perusteella ja liiton antamien ohjeiden mukaisesti c) tukea vaikeuksiin joutuneita jäseniään
d) kohottaa jäsenistönsä yhteiskunnallista asemaa ja journalistista ja sivistyksellistä tasoa sekä edistää jäsenkuntansa keskuudessa hyvää yhteishenkeä
e) toimia hyvän ammattietiikan edistämiseksi
f) edistää journalistien kansainvälistä yhteistoimintaa g) vaalia sananvapauden loukkaamattomuutta.
2.2
Tarkoituksensa saavuttamiseksi yhdistys voi tarvittaessa asianmukaisella luvalla a) perustaa ja kartuttaa rahastoja
b) ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja
c) järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia
d) harjoittaa julkaisutoimintaa ja majoitus- ja ravitsemisliikettä
e) hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä  ja lomanviettopaikkoja.
2.3
Yhdistys voi saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.
2.4
Yhdistys voi liittyä jäseneksi Suomen Journalistiliiton hyväksymiin järjestöihin.
II YHDISTYKSEN JÄSENET

Yhdistyksen  varsinaiseksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä:
3.1
Henkilö, joka on toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedotusvälineitä palvelevassa artikkeli-, uutis-, tai kuvatoimistossa tai muussa viestintä-
tai kustannusalan yrityksessä.
3.2
Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä.
3.3
Freelance-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä.
3.4.
Liiton tai jäsenyhdistyksen toimihenkilö.
3.5.
Alan opettaja tai tutkija.
3.6.
Journalistiseen ammattiin opiskeleva henkilö.
3.7.
Jäsenyyden  voi säilyttää määräaikaista yhteiskunnallista tai kansainvälistä tehtävää hoitava jäsen sekä eläkkeelle siirtynyt jäsen.

4.1
Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintäalalla toimivan yrityksen
taloudellisten etujen valvominen tai ratkaiseva päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa.
4.2
Mikäli jäsenedellytykset ovat 3 §:n ja 4 § 1. kohdan mukaisesti olemassa, jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan
toimituksellisia toimihenkilöitä. Edellä tarkoitetulla jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta osastotasolla, eikä hän voi osallistua  työpaikkatason järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Saavutetut jäsenedut  säilyvät.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen  jäsenen on kuuluttava Suomen Journalistiliittoon henkilöjäsenenä.
III  JÄSENEN  EROAMINEN TAI EROTTAMINEN

7.1
Yhdistyksestä eroamisesta on jäsenen ilmoitettava,  ellei eroaminen  aiheudu siirtymisestä toiseen Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistykseen, kirjallisesti yhdistyksen  hallitukselle  tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
7.2
Yhdistyksen  jäsen, jonka jäsenyys Suomen Journalistiliitossa lakkaa, erotetaan myös yhdistyksestä.

Jäsen, joka toimii vastoin yhdistyksen ja Suomen Journalistiliiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä
tai liiton sääntöjä tai kieltäytyy noudattamasta yhdistyksen ja liiton johtoelinten päätöksiä ja määräyksiä tahi esiintyy ammatin arvoa alentavasti, voidaan yksityisen tai julkisen varoituksen jälkeen tai varoituksetta
a) erottaa yhdistyksestä määräajaksi
b) erottaa yhdistyksestä ainaiseksi.

9.1
Jäsenen varoittamisesta tai erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.
9.2
Varoittamis-  tai erottamispäätöstä ei saa tehdä ennen kuin jäsenelle on annettu mahdollisuus kirjallisen  selvityksen jättämiseen määräajassa.
9.3
Erottamispäätöksestä, jonka katsotaan tulleen erotetun jäsenen tietoon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on hänelle kirjattuna  postitettu, voi jäsen valittaa viidentoista (15) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan yhdistyksen hallitukselle osoitetulla  kirjatulla kirjeellä yhdistyksen kokoukseen, joka päättää asiasta äänestämällä umpilipuin.
10 §
Jäsen jonka jäsenedellytykset ovat lakanneet  tai, joka laiminlyö jäsenmaksun maksamisen yli kuuden kuukauden ajan, katsotaan  yhdistyksen hallituksen  päätöksellä erotetuksi.
11 §
11.1
Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen  maksamaan erääntyneet tai määräaikaan sidotut maksut.
11.2
Eronneelia  tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen tai liiton varoihin.
IV JÄSENEN  OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
12 §
Jäsenen katsotaan liittyessään sitoutuneen noudattamaan näitä sääntöjä sekä liiton ja yhdistyksen johtoelinten päätöksiä  ja määräyksiä  ja vastaamaan asetettavista velvoitteista.
13 §
13.1
Jäsen on velvollinen  maksamaan yhdistyksen syyskokouksen määräämän  liittymis- ja jäsenmaksun.
13.2
Jäsen, joka laiminlyö liittymis- ja jäsenmaksun maksamisen määräaikana, on velvollinen maksamaan yhdistyksen syyskokouksen määräämän  viivästymissakon.
14 §
14.1
Yhdistyksen  kunniajäsenet sekä eläkkeelle  siirtyneet jäsenet ovat vapaat yhdistyksen jäsenmaksusta.
14.2.
Työtön tai ase- tai siviilipalvelusta suorittava jäsen on vapaa jäsenmaksusta.
14.3.
Sairaan tai muuten vaikeuksiin joutuneen  jäsenen hallitus voi hakemuksesta määräajaksi vapauttaa jäsenmaksusta.
14.4.
Jäsenen, joka työsuhteessa palkattomalla vapaalla  tai ilman työsuhdetta harjoittaa opintoja, hallitus voi hakemuksesta vapauttaa enintään vuodeksi kerrallaan jäsenmaksusta.
14.5.
Palkattomalla äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla oleva jäsen on vapaa jäsenmaksuista.
15 §
15.1
Jäsen on velvollinen vaadittaessa antamaan yhdistyksen hallitukselle luottamuksellisia tietoja palkkauksestaan ja työehdoistaan sekä  tarvittavat henkilötiedot
15.2
Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle, jos työnantaja ei työsuhteessa noudata lain tai sopimuksen määräyksiä.
15.3
Jäsenellä ei ole oikeutta siirtyä sellaisen työnantajan palvelukseen, jonka  Suomen
Journalistiliitto on asettanut hakukieltoon tai saartoon.
15.4
Työriidan syntyessä Suomen Journalistiliiton ja työnantajan tai työnantajain yhteenliittymän välillä jäsenen on ehdottomasti ja tarkoin noudatettava liiton ja yhdistyksen antamia ohjeita ja määräyksiä.
16 §
Jäsen, jonka jäsenedellytykset ovat  lakanneet tai muuttuneet, on velvollinen ilmoittamaan siitä
yhdistyksen hallitukselle.
17 §
17.1
Jäsenellä on oikeus saada Suomen Journalistiliiton ja yhdistyksen tukea kaikissa palkka-, työehto-, ja työsuhdeasioissa.
17.2
Hallitus voi harkintansa mukaan tukea  ja auttaa jäsentä myös muulla tavalla.
18 §
Jäsenellä on oikeus saada Suomen Journalistiliiton jäsenkortti liiton  määräämin ehdoin.
V YHDISTYKSEN KOKOUKSET
19 §
Yhdistyksen  kokouksella  on ylin päätäntävalta yhdistyksen asioissa.
20 §
20.1
Yhdistyksen  syyskokous  pidetään vuosittain marras-joulukuun aikana ja kevätkokous helmi­
maaliskuun aikana.
20.2
Yhdistyksen  kokouksia voidaan pitää lisäksi hallituksen  harkinnan mukaan.
20.3
Hallituksen on kutsutlava yhdistyksen kokous kahden (2) viikon kuluessa siitä kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen koko jäsenluvusta sitä esittämänsä asian käsittelemiseksi hallitukselta  kirjallisesti vaatii.
21 §
21.1.
Hallituksella  ja yhdistyksen jäsenellä sekä Suomen Journalistiliiton sääntöjen mukaisella osastolla,  jonka kotipaikka on yhdistyksen toimialueella, on oikeus tehdä esityksiä yhdistyksen syys- tai kevätkokoukselle.
21.2.
Jäsenen tai osaston on jätettävä esityksensä  kirjallisena hallitukselle, syyskokoukselle tuleva esitys edeltävän lokakuun 15. päivään mennessä  ja kevätkokoukselle tuleva esitys edeltävän tammikuun 15. päivään mennessä.
22 §
22.1
Kutsu yhdistyksen kokoukseen on hallituksen  julkaistava  yhdistyksen verkkosivuilla sekä toimitettava joko kirjeitse, sähköpostitse tai ilmoittamalla syys- tai kevätkokouksen määräämässä lehdessä.
22.2
Syys- ja kevätkokoukset on kutsutlava koolle viimeistään kaksi viikkoa ja muut kokoukset viimeistään viisi päivää ennen kokousta.
23 §
1. Syys- ja kevätkokouksessa käsitellään  seuraavat asiat a) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
b) valitaan kokoukselle  puheenjohtaja ja muut tarpeelliset toimihenkilöt c) valitaan kaksi pöytäkirjan tarkistajaa
syyskokouksessa :
d) vahvistetaan toimintasuunnitelma
e) vahvistetaan talousarvio ja määrätään liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä maksujen perimisajankohdat ja -muoto
f) valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi
g) valitaan hallituksen  varsinaiset jäsenet erovuorossa olevien tilalle kahdeksi vuodeksi ja kolme varajäsentä vuodeksi
h) päätetään tarvittaessa kokouskutsulehdestä
i) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa j) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
kevätkokouksessa:
d) esitetään hallituksen  toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta
e) esitetään hallituksen  tilikertomus  edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastajien lausunto f) vahvistetaan tilinpäätös  sekä päätetään tili- ja vastuuvapaudesta
g) päätetään tarvittaessa kokouskutsulehdestä
h) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
24 §
24.1
Yhdistyksen  edustajat Suomen Journalistiliiton valtuustoon valitaan yhdistyksen  yleisessä
kokouksessa.
24.2.
Vaalikelpoinen on Suomen Journalistiliiton säännöissä määrätyin rajoituksin  yhdistyksen jäsen.
25§
25.1.
Yhdistyksen  kunniajäseneksi voi yhdistyksen sääntömääräinen kokous hallituksen  esityksestä
kutsua henkilön, joka erityisen ansioituneesti on toiminut yhdistyksen  tarkoitusperien hyväksi.
25.2.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua myös ammatissa erityisen ansioitunut henkilö.
26 §
Suomen Journalistiliiton edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.
VI YHDISTYKSEN HALLITUS
27 §
27.1
Yhdistyksen  hallitukseen, jonka syyskokous  valitsee, kuuluu puheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas yleisvarajäsen.
27.2
Hallituksen puheenjohtajan ja varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja varajäsenten toimikausi kestää kalenterivuoden.
27.3
Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain syyskokouksessa siten, että kolme varsinaista jäsentä valitaan hallitukseen  erovuorossa olevien tilalle kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi. Näin joka syyskokouksessa kolme hallituksen  jäsentä on erovuorossa ja toiset kolme jäsentä jatkaa toiselle kalenterivuodelle. Hallituksen varajäsenet  valitaan yhdeksi kalenterivuodeksi
kerrallaan.
28 §
28.1
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, jonka on oltava hallituksen  varsinainen jäsen.
28.2
Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen  virkailijat.
28.3
Hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan valmistelu- ja toimielimiä.
29 §
29.1
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
29.2
Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kolmen (3) muun jäsenen ollessa läsnä.
30 §
30.1
Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa näiden ja Suomen Journalistiliiton sääntöjen sekä yhdistyksen kokousten päätösten ja liiton antamien ohjeiden mukaisesti yhdistyksen  tarkoitusperien saavuttamiseksi.
30.2
Hallitus hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja haltuunsa uskottuja varoja, valmistelee yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät  asiat ja toteuttaa kokousten päätökset,  pitää jäsenluetteloa, edustaa yhdistystä sekä kantaa ja vastaa yhdistyksen  puolesta.
30.3
Hallituksen on valvottava, että jäsenet noudattavat  yhdistyksen ja Suomen Journalistiliiton sääntöjä ja päätöksiä.
31 §
Yhdistyksen  hallituksella  on oikeus antaa yhdistyksen  nimissä esityksiä ja lausuntoja  Suomen
Journalistiliitolle.
VII ÄÄNESTYKSET
32 §
32.1
Vaali on yhdistyksessä aina vaadittaessa toimitettava  äänestämällä umpilipuin.
32.2
Yhdistyksen  kokouksessa on vaadittaessa  käytettävä lippuäänestystä.
33 §
Äänten mennessä tasan ratkaisee lippuäänestyksessä ja vaalissa arpa, muulloin puheenjohtajan kanta.
VIII YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
34 §
Yhdistyksen  nimen kirjoittavat joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompi kumpi yhdessä hallituksen siihen valtuuttaman toimihenkilön kanssa.
IX TOIMINTAKERTOMUS JA TILIT
35 §
Yhdistyksen  toimintakertomus laaditaan ja tilit päätetään  kalenterivuosittain.
36 §
36.1.
Tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen, tulee olla valmiina kolme viikkoa ennen kevätkokousta.
36.2.
Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa  tileistä vähintään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
36.3.
Tilintarkastajat hoitavat myös yhdistyksen tilien valvontatarkkailun, ellei yhdistyksellä  ole erikseen määrättyä  valvontatarkkailijaa.
X SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
37 §
37.1
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, jos vähintään kaksi kolmannesta (2/3) kokouksessa läsnä olevista päätösvaltaisista yhdistyksen jäsenistä muutosta kannattaa  ja jos Suomen Journalistiliitto muutoksen hyväksyy.
37.2
Sääntöjen muutos ei kumoa jo saavutettua jäsenoikeutta eikä saavutettua vaalikelpoisuutta.
XI YHDISTYKSEN PURKAMINEN
38 §
38.1
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä äänestämällä umpilipuin kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä  yhdistyksen kokouksessa.
38.2
Yhdistys purkautuu,  jos kummassakin kokouksessa on purkamista kannattanut  vähintään kaksi kolmannesta (2/3) läsnä olevista päätösvaltaisista yhdistyksen jäsenistä.
39§
Yhdistyksen  purkautuessa on sen jäljellä jääneet varat luovutettava Suomen Journalistiliitto­ Finlands Journalistförbund ry:lle käytettäväksi liiton päämääriä edistäviin tarkoituksiin.

 

 

Turun Journalistiyhdistyksen (vuoteen 2016 Sanomalehtimiesyhdistyksen) historiaa

 

1920-luku

Puheenjohtajat: 

1921-1923 Severi Nuormaa, Turun Sanomat

 Uutta! Tässä parinkymmenen vuoden  toimintakertomukset

1924-1925 K.A.Valamo, Uusi Aura

1926 Eero Hiekkala, Turunmaa

1927 Toivo Rainio, Sosialisti

1928-31 Eino Suova, Turun Sanomat

"Turun Sanomalehtimiesyhdistys-Åbo Journalistförening" perustettiin Turussa 20.2.1921. Perustava kokous pidettiin Teatterilämpiössä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Severi Nuormaa. Kokouksessa päätettiin myös liittyä pian perustettavaan valtakunnalliseen Suomen Sanomalehtimiesten Liittoon. Perustajajäseninä oli 21 toimittajaa.

1930-1940 -luku

Puheenjohtajat:

1931-1934 Elis Raf. Löfman, Åbo Underrättelser

1935-1937 Sulo Simola, Sosialisti

1938-1948 Weikko Puro, Turun Sanomat

1949- 1953 Rafael Paasio, Sosialisti

Vuonna 1936 aikaisemmin käytössä ollut yhdistyksen vippikassa lopetettiin ja tilalle perustettiin avustusrahasto. 1938 Vappuneekerin edeltäjä "Turun Neekeri-Åbo Niggern" ilmestyi vapuksi. Talvisodan sytyttyä 1939 noin puolet yhdistyksen jäsenkunnasta oli asepalveluksessa. 1943 ilmestyi "Jouluneekeri".

Vuinna 1945 allekirjoitettiin ensimmäinen sanomalehdentoimittajien työoloja säätelevä sopimus, normaalivälikirja. 1949 perustettiin Turun Urheilutoimittajien Kerho.

1950-1960 -luku

Puheenjohtajat:

1954-1960 Jorma Vuori, Uusi Aura

1961-1966 Ilmari Merenlinna, Uusi Aura

1967-1969 Aimo Oristo, Turun Sanomat

Vuonna 1950 ilmestyi ensimmäinen Vappuneekeri. Tuotto käytettiin naisten suuren ulkomaanmatkan hyväksi. Ensimmäinen yhdistyksen ryhmämatka Eurooppaan. Laajoja yhteismatkoja tehtiin muutaman vuoden välein vuoteen 1968 saakka.

Vuosina 1955 ja 1957 järjestettiin käytännöllisiä muutaman päivän mittaisia lehtimieskursseja. Vuonna 1955 yhdistys alkoi järjestää Ponnahdus pinnalle -kilpailuja. Tapahtumien vetäjinä kunnostautuivat Jukka Martinkari ja Harri Kalpa.

Vuonna 1958 yhdistys vuokrasi jäsentensä käyttöön Ruissalosta "Nord Kap" -huvilan. Vuonna 1968 yhdistys osti Kuusiston salmen rannalla sijaitsevan Väinölä -kesäkodin virkistyskäyttöön. 

Vuonna 1965 perustettu Le-Po -kerho vakiinnutti lehdistön ja poliisikunnan tilaisuudet ja illanvietot säännöllisiksi. Vuonna 1967 solmittiin ensimmäinen työehtosopimus.

1970-1980 -luku

Puheenjohtajat:

1970-1973 Reijo Koski Turun Sanomat

1974-1979 Leo Lahtinen, Turun Sanomat

1980 Jorma Hyvärinen, Turun Päivälehti

1981- 1983 Toivo Köpilä, Turun Päivälehti

1984-1989 Matti Arvaja, Turun Sanomat

Vuonna 1971, yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta, julkaistiin Eira Nurmisen toimittamana TSY:n historiikki "Yxi neeceriweisu".

Turun Sanomien toimitusosasto perustettiin syksyllä 1970, Forssan Lehden ja Salon Seudun Sanomien toimitusosastot 1972 ja Alueosasto 1975. Suomen ensimmäinen toimittajalakko oli toukokuussa 1972. Lakko kesti kymmenen päivää ja sen tavoitteet saavutettiin.Toimittajat olivat toistamiseen lakossa vuoden 1980 lopulla, jolloin lakko kesti kolmisen viikkoa.

Yhdistys myi 1979 Väinölän kesäpaikan ja osti toimistokiinteistön Brahenkatu 9:stä. Koko 80-luvun yhdistyksen virkistyskäytössä oli Rymättylästä vuokrattu Lehtolan kesäkoti.

Ahvenanmaalaiset journalistit perustivat oman yhdistyksen ja irtaantuivat TSY:stä 1983. TSY oli 1985 perustamassa turkulaista paikallisradiotoimintaa (Auran Aallot). Yhdistys oli osakkaana mukana paikallisradiokokeilussa noin vuoden.  

1990-2000 -luku

Puheenjohtajat:

1990-1991 Lauri Oilinki, Turun Päivälehti

1992-1996 Risto Knuuttila, Salon Seudun Sanomat

1997-1998 Raija Leppänen, Rannikkoseutu/alueosasto

1999-2000 Asko Lehtonen, Salon Seudun Sanomat

2000-2004 Jorma Pihlava, Turun Sanomat

2005-2008 Raija Leppänen, Rannikkoseutu/alueosasto

2009-2012 Ilkka Tervo, Turun Sanomat

2013-2016 Asko Lehtonen, Salon Seudun Sanomat

2017-  Sini Silvàn, freelancer.

TSY otti 1990 käyttöön Jyrki Vuoren suunnitteleman ja piirtämän uuden logon, jossa esiintyy yhdistyksen tunnuslintu naakka eli kirkhakkinen. Nykyiseen muodon logolle loi Ante Johansson 2001.

Vuonna 1991 yhdistys myi epäkäytännöllisen Brahenkatu 9:n toimiston ja osti samaan hintaan nykyisen toimistohuoneiston Savenvalajankatu 3:sta. TSY joutui luopumaan 1993 Lehtolan kesäkodista, koska Turun kaupunki irtisanoi vuokrasopimuksen. Vasta 1999 alussa ostettiin Teijosta uusi mökki, joka sai nimikilpailussa nimen Villa Media. Vuonna 2002 vuokrattiin Dragsfjädistä Freja-mökki jonka vuokraaminen yhdistyksen kautta kuitenkin loppuu alkuvuodesta 2017.

Yhdistys sai ensimmäiset opiskelijajäsenet 1996. Seuraavana vuonna yhdistyksen toimistoon hankittiin tietokone.

Vuonna 2000 aloitettiin vuosittaiset bussiretket Viroon. Myös Pietarissa ja Riikassa on käyty. Yhdistyksen väelle käynnistyi 2003 uusi koulutus- ja keskustelutilaisuuksien perinne, Jälki-istunnot.

Viimeinen Vappuneekeri-lehti ilmestyi 2006. Lehti ei kaatunut suoraan taloudellisiin syihin, vaan tekijöiden ja lukijoiden puutteeseen.

Vuonna 2009 äänestettiin yhdistyksen nimestä mutta päätettiin kuitenkin pysyä vanhassa.

Vuoden 2016 syyskokous päätti yksimielisesti vaihtaa sanan "sanomalehtimies" sanaan "journalisti". Muutosta perusteltiin sekä teknisellä kehityksellä että ammatin nykyisellä naisvaltaisuudella. Ratkaisua edelsi jäsenäänestys jossa suuri enemmistö puolsi nimivaihdosta. 

==================================================================

k5b17601.jpg